*

Lena Wiksten: Paremman Suomen puolesta - För ett bättre Finland Näkemyksiä ja kokemuksia elämästä ja siihen liittyvistä seikoista

EU-kansalaiset yhä köyhempiä

 

Eurokriisin aikaiset kiristykset ovat nakertaneet sosiaaliturvaa ja koetelleet pahiten juuri yhteiskunnan haavoittuvimpia. Tämä ilmenee kansainvälisen työjärjestön, ILO:n 357-sivuisesta raportista.

Tiedämme tämän toki ilman ILO:n raporttiakin, mutta onpahan mustaa valkoisella ns. yleisesti tunnustetulta taholta.

”Eurooppalainen sosiaaliturvamalli on toisen maailmansodan jälkeen dramaattisesti vähentänyt köyhyyttä ja lisännyt hyvinvointia. Mutta nyt lyhytnäköiset sopeutukset ovat nakertaneet tätä hyvinvointia”, raportissa sanotaan. Tämänkin toki olemme voineet todeta ihan vain silmät auki pitämällä.

Lisääntynyt työttömyys, laskevat palkat ja korkeat verot ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että köyhyys koettelee 123 miljoonaa EU-kansalaista. Tämä vastaa noin neljännestä väestöstä ja monet koetelluista ovat lapsia, ikäihmisiä ja toimintarajoitteisia. Köyhyydessä elävien lasten lukumäärä on lisääntynyt n. 800.000:lla verrattuna viiden vuoden takaiseen, eurokriisin puhkeamisaikaan.

Samaan aikaan kun ILO puhuu lisääntyneestä työttömyydestä, meillä viranomaiset tekevät kaikkensa putsatakseen tilastoja, jotta tilanne näyttäisi paremmalta kuin se itse asiassa on. Tilastokikkailut eivät kuitenkaan poista alati pahenevia ongelmia.

Korkea veroaste ei sinänsä mielestäni välttämättä ole huono asia. Kaikki riippuu ennen kaikkea siitä, keihin tuo verotus kohdistuu. Silloin kun verotus kohdistuu pienituloisiin, ollaan pahasti hakoteillä, jo kansantaloudellisistakin syistä, sillä pienituloisten käytettävissä olevat tulot menevät suoraan kulutukseen.

Esimerkiksi Kreikassa palkat ovat laskeneet 35 prosentilla. Työttömyysaste on noussut 28 prosenttiin ja terveydenhuollon menot ovat laskeneet yli 11 prosentilla 2009-2011 välisenä aikana. Noin 35 prosenttia Kreikan väestöstä elää nyt köyhyydessä.

ILO tähdentää tutkijoiden laskevan, että köyhyys tulee mainittujen lisäksi vielä kohtaamaan 15-25 miljoonaa eurooppalaista vuoteen 2025 mennessä, mikäli EU, Lissabonin sopimuksen ja EU:n vakaus- ja rahoitussopimusten mukaisesti jatkaa pienennettyjen budjettivajeiden ja valtiovelkojen suosimista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ihan vain kysyn, että jos tuotanto ei ole kuin x, niin miksi porukka ansaitsisi yli x?

Ja nuo köyhyyden määritelmät. . Vaikka jokaisen tuloista leikattaisiin 20%, jopa kaikkein köyhimmät olisivat merkittävästi ostovoimaisempia kuin vaikkapa 15 tai 20 vuotta sitten.

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Tuotanto olisi suurempi kuin X, mikäli köyhimmän kansanosan ostovoimaa saataisiin lisättyä. Toisaalta on myös kyse siitä, kuinka tuotannon tulokset jaetaan. Tuotannon tulosten tasaisempi jakaminen kasvattaa kysyntää ja sitä kautta myös tuotantoa.

Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista. Nettomediaanitulo oli vuonna 2009 Suomessa 1800 euroa kuukaudessa, joten köyhyysrajana voidaan pitää 1080 euron nettotuloja. Köyhyysrajan alapuolelle jäi Suomessa 11 prosenttia aikuisesta väestöstä vuonna 2004. Köyhyysrajan alapuolella elävien henkilöiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja oli vuonna 2009 jo 700 000 henkeä

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

"Korkea veroaste ei sinänsä mielestäni välttämättä ole huono asia."

Korkea verotus on lähestulkoon aina pahasta, kohdistui se kehen tahansa!

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Verotus on ollut aika kätevä tapa kerätä varoja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi ja tuloerojen tasaamiseksi. Toki niitä rahankeruumuotoja voisi ajatella olevan muunkinlaisia.

Näillä näkymin ja tässä yhteiskunnassa on hyvin epätodennäköistä, että kansakunnan hyvinvointi olisi saavutettavissa ilman minkäänlaisia tulonsiirtoja. Nekin jo näyttävät olevan yhä vaikeampia toteuttaa, kun on siirrytty vanhasta sekatalousjärjestelmästä liberalistiseen markkinatalouteen.

ulf fallenius

Tämä kaikki vaan kirotun valuvikaisen euron takia.Kuin eurokriisi alkoi niin olisi heti pitänyt palata vanhoihin valuuttoihin takaisin niin nyt olisi jo ollut vahvan talousnousun aika.Politiikot eivät vaan yksinkertaisesti pysty myöntämään euron ongelmia ja sama näivetys jatkuu vuositolkulla tästä eteenpäin.

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Talous- ja rahaliitosta sovittiin jo Maastrichtin sopimuksen yhteydessä. Asia olisi pitänyt ymmärtää jo tuolloin ja jättää sekä unioniin liittyminen että rahaliittoon yhtyminen sikseen.

Jo 1990-luvun alun lama johtui pitkälti Suomen eurokuntoon saattamisesta. Muistatteko, miten kansa tuolloin syyllistettiin kulutusjuhlien viettämisestä!

Ulf on oikeassa. Poliitikot eivät uskalla myöntää sitä, mihin suohon maamme ovat ajaneet - kasvojen menettämisen pelosta. Siksi virhettä ylläpidetään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eu on iso kupla ja yhteisvaluutta sitoo meidät järjettömyyksiin.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>#5/JM: "EU on iso kupla.."

Kun britit lähtevät EU:sta, voivat ne hyvässä lykyssä imaista mennessään piskuisen Suomenkin.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Maailmalla kiertää se päähänpinttymä, että kapitalistinen järjestelmä on paras ottamatta huomioon, että koko ajan kriisit tulevat yhä syvemmiksi ja että maailmassa on tullut vakioksi muun muass seuraavat asiat: nälkää näkeviä on 1 mrd ihmistä, 4 mrd ihmistä on pysyvässä köyhyydessä ja rikkauksien tasainen jakautuminen pahenee merkittävästi joka 5-vuotiskausi.

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Yltiökapitalistinen järjestelmä on joidenkin etu. Ihmiskunnan suuren valtaosan oikeudet ja selviytymismahdollisuudet se polkee maahan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onko terveydenhuollon menot laskeneet vai nousseet 11 prosentilla? Jäi hieman mietityttämään

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Laskeneet. Kun julkinen terveydenhuolto ajetaan alas, siitä aiheutuvat menot pienenevät - "säästetään". Luonnollisesti sekin ensimmäiseksi on köyhimpien hyvinvoinnista poissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Aivan,aivan. Ajattelin hieman kauttarantojen tätä juttua :)

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten Vastaus kommenttiin #14

:) Niin. Lopultahan tuo vyön kiristäminen käy kalliiksi.

Toimituksen poiminnat