*

Lena Wiksten: Paremman Suomen puolesta - För ett bättre Finland Näkemyksiä ja kokemuksia elämästä ja siihen liittyvistä seikoista

Kansalaisten hyvinvointia nakerretaan epädemokraattisten rakenteiden avulla

Porissa 30.10.2014 järjestetyn Natovastaisen rauhankulkueen jälkeisessä paneelikeskustelussa sivuttiin myös puolueiden kantoja Euroopan unioniin. Jälleen kerran huomioni kiinnittyi poliittisen vasemmiston joko naiiviuteen ja sinisilmäisyyteen, tai sitten johonkin muuhun, vielä pahempaan – onhan sekä SDP:llä että Vasemmistoliitolla vakiintunut asema poliittisissa valtarakennelmissa ja tuohon asemaan liittyvät olemassa olevat etuudet. Sosiaalidemokraattien edustaja korosti vanhaa ja kulunutta hokemaa siitä, miten EU on rauhanprojekti ja Vasemmistoliiton kiihkeäluontoinen nuori kaveri kertoi, miten Vasemmistoliitto haluaa kehittää EU:ta sisältä päin demokratisoiden sen rakenteita. Perussuomalaisten ”Vähemmän EU:ta, parempaa EU:ta” tuli jälleen kerran esille kertoen omaa karua kieltään siitä, missä poliittisella kentällämme mennään.

Käsittämätöntä on, jos joku todella uskoo siihen, että EU:n kaltainen ylikansallisen suurpääoman vallassa oleva ja sen etuja ajava järjestelmä voisi jotenkin edistää rauhan asiaa tai että sen rakenteet voisivat olla jotenkin sisältä päin demokratisoitavissa.

EU:n ns. sosiaalinen malli on osoittautunut tehottomaksi markkinoiden toimijoiden painostaessa EU-poliitikkoja ja kansallisia poliitikkoja toteuttamaan kaikkien aikojen mittavampia leikkauksia ja kiristyksiä pelastaakseen hinnalla millä hyvänsä vuoteen 2008 asti joissakin Euroopan maissa vapaasti temmeltäneen finanssipääoman. Tähän rakenneuudistukseen patistaa kansainvälisen valuuttarahaston, EU-komission ja Euroopan keskuspankin muodostama troikka.

Ironista kyllä esim. EU:n tukema RECON-tutkimusprojekti (johon osallistui 120 tutkijaa 14:sta EU-maasta) päätyi joitakin vuosia sitten siihen, että EU ei toimi demokraattisesti, vaan markkinoiden vapaus asetetaan aina ihmisten hyvinvoinnin edelle. Projektin raportissa todetaan myös, että EU:n edustuksellinen järjestelmä on niin monimutkainen, että se luo ongelmia kansalliselle kontrollille, EU:n ja kansallisen tason edustuslaitokset eivät noudata mitään muotoon sidottua rakennetta, jolloin päätöksentekojärjestys on epäselvä, EU-tuomioistuimen käytänteissä taloudelliset vapaudet ovat olleet etusijalla sosiaalisiin oikeuksiin verrattuna, EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisten palveluiden myötä on käynyt mahdottomaksi selvittää, muotoilevatko ulkopolitiikan kansalliset viranomaiset vai EU:n viranomaiset jne.

Kaksi saksalaistutkijaa kirjoitti tutkimusprojektiin liittyvässä väliraportissaan, että Lissabonin sopimus on käytännössä osoittanut eurooppalaisen politiikan selvästi elitistisen ja byrokraattisen luonteen. Yhdentyminen on eliitin ajamaa eikä EU:n sisäisestä kehittämisestä ole saavutettu demokraattista yksimielisyyttä. Saksalainen valtio-opin professori Jurgen Neyer esitti, että demokratian ydintä eivät muodosta instituutiot vaan kansa, eli kansojen vapaa mielipiteiden vaihto rajoittamattomalla julkisella areenalla. Hänen mukaansa mitattuna kansan aseman ratkaisevuudella ja sen mahdollisuuksilla käydä rajoittamatonta julkista mielipiteiden vaihtoa, voidaan kiistattomasti todeta EU:n olevan rakenteellisesti kykenemätön demokratiaksi.

”Velkakriisien” varjolla on meneillään prosessi, jossa EU:n instituutiot pakottavat jäsenmaat kansallisen budjetoinnin ulkopuoliseen valvontaan, palkkaneuvotteluihin, jotka eivät saa olla ristiriidassa tuotannon kasvun kanssa sekä julkisen sektorin sosiaalisten oikeuksien yksityistämiseen. Tämä prosessi merkitsee ratkaisevaa askelta kohti täydellistä epädemokratiaa.

Julkisten peruspalveluiden yksityistämisen mätiä hedelmiä on jo nyt aivan liikaa nähtävissä. Periaatteessa julkinen valta valvoo peruspalveluiden tuotantoa, mutta käytännössä valvonta ei toimi. Yhä enemmän ja yhä vakavampia laiminlyöntejä on tullut esiin esim. vanhustenhuollossa ja lastensuojelussa. Yksityistämisellä ei yhteiskunnan varoja ole säästetty, ja lisäksi tulevat vielä kalliit laskut lankeamaan maksettaviksi käytännössä kontrolloimattoman toiminnan vuoksi tapahtuvien väärinkäytösten seurauksena. Huonoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnista on mahdoton huolehtia markkinamekanismin lakien mukaan.

Lena Wiksten

Itsenäisyyspuolueen varapuheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat