Lena Wiksten: Paremman Suomen puolesta - För ett bättre Finland Näkemyksiä ja kokemuksia elämästä ja siihen liittyvistä seikoista

Muistisairas vanhus – yhteiskunnan heittopussi

Äitini nukkui pois viime heinäkuussa. Se, mitä kuvittelin jo odotetuksikin sopeutumiseksi vanhustentaloon, sen tarjoamaan uuteen kotiin ja siellä saatavaan hyvään hoitoon, osoittautuikin periksi antamiseksi, ja elämästä luopumiseksi, minkä hänen aiemmin kirjoittamansa hoitotestamentti sitten sinetöi.

Äitini oli ihminen, joka lähes koko elämänsä huolehti muista, niin omasta perheestään kuin lastenlapsistaan ja ystävistään ja asetti aina muiden tarpeet omiensa edelle, ihminen, jolta suuttumuksen aiheet unohtuivat nopeasti, joka luotti kanssaihmisiinsä, ja joka itse oli ensimmäisenä pyytämässä anteeksi, vaikkei vika olisi hänessä ollutkaan.

Sitten, noin viisi ja puoli vuotta sitten, kaikki alkoi muuttua, vähin erin. Sovitut asiat eivät enää päteneet. Päiväkirjan kirjoittaminen tuomallani vanhalla tietokoneella ei enää huvittanut eikä sujunut, lääkkeet unohtuivat ottaa, otettiin varmuudeksi seuraavankin päivän annokset, tai lääkkeet ja vitamiinit menivät keskenään sekaisin. Taitava kotikokki ei enää osannut laittaa yksinkertaisintakaan ruokaa. Perunavedet kiehuivat kuiviin, kahvinkeittimet menivät yksi toisensa jälkeen tukkoon, avaimet unohtuivat yhä useammin kotiin. Vuodenvaihteessa 2009-2010 olimme saaneet Alzheimerin taudin diagnoosin.

Tilanne huononi välillä askel kerrallaan ja välillä harppauksin. Dementiakotiin ei olisi asiaa, ennen kuin muistitesti antaisi tulokseksi korkeintaan 11 pistettä kolmestakymmenestä, jolloin kyseessä on  vaikea dementia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihminen on täysin valvottava ja autettava. Kun tuo 11 pistettä ”saavutettiin”, saatiin lääkäriltä puoltava lausunto dementiakotiasuntoa varten, mikä tarkoitti sitä, että jono, jossa äidin paperit olivat, liikahti pikkuisen eteenpäin. Mutta ennen kuin varsinaisesti alkoi tapahtua, piti käydä läpi kaupungilla eksymiset, poliisin kyydissä kotiin tulemiset, sekavuustilojen vuoksi sairaalaan viemiset, vainoharhat, aggressiot ym.

Tarvittiin yhä lisää kotipalvelun apua, koska minun käyntini eivät enää riittäneet. Kesti aikansa, ennen kuin tajusin, että mitä enemmän minä yritän, sitä vähemmälle avulle jäämme, ja että vanhainkotipaikan saamiseksi pitää kotipalvelun käynnit maksimoida – kolme kertaa päivässä, viikon jokaisena päivänä (ja mieluiten käydä itse salaa eri aikaan kuin perusturvan väki). Silti vanhus on heitteillä, jos ei omaisia ole – kuinka heitteillä, se riippuu paljolti paikkakunnasta.

Hyvinvointivaltion rapautuminen oli käynyt todeksi. Hyvän hoitopaikan saaminen oli arpapeliä. Meidän kohdallemme sattui lopulta voittoarpa - jokaisen kohdalle se ei kuitenkaan voi sattua. Kunnioitan suuresti ihmisiä, jotka kykenevät ja jaksavat hoitaa muistisairasta omaistaan 24/7 loppuun asti. Minusta siihen ei ollut, vaikka mielestäni toiminkin parhaan kykyni mukaan. Usein tuli myös tunne siitä, että yhteiskuntamme haluaa sysätä kaiken vastuun sairastuneesta omaiselle, jonka jaksaminen menee äärirajoille tai sen yli.

Kotipalveluja suunniteltaessa ja mitoitettaessa ei muistisairautta oteta huomioon. Esimerkiksi ruoan vieminen kotiin ei paljon auta, kun sen syöminen unohtuu tai pakkaus jää tuntikausiksi pöydälle lämpimään. Tuotavan ruoan ravintoarvokin on kyseenalainen – toki ehkä THL:n suositusten mukainen; perunaa tai makaronia, rasvattomasta maidosta valmistettua kastiketta, josta hyvällä tuurilla voi löytää sattuman eli palan lihaa, pari pala leipää, kevytlevitettä ja jälkiruoaksi marjoilla värjättyä sokerikiisseliä. Tulee mieleen, että ruokavalinnoilla halutaan nopeuttaa sairauden etenemistä ja hautaan pääsyä. Hoitohenkilökunta varmaankin yleensä tekee parhaansa. Vika on yhteiskunnan tehtävien priorisoinnissa ja voimavarojen kohdentamisessa.

Parempaa ei ole näköpiirissä, päin vastoin. Kauniisti puhutaan siitä, miten resursseja siirretään yhä enemmän kotihoitoon, mutta totuus on, että vanhukset jätetään yhä enemmän koteihinsa yksin,  oman onnensa nojaan. Sitä kutsutaan vanhusten avopalveluksi. Palveluja toki saa, jos on rahaa ja osaa niitä hankkia. Kaikilla ei ole, eikä muistisairas osaa itse avuntarvettaan arvioida saati tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä tarjoajilta hankkia.

Kuntien tuottamat vanhustenhoito- ja muut hyvinvointipalvelut ajetaan ja on ajettu alas. Tämä koskee niin avohoitoa kuin laitoshoitoa ja kaikkia näiden välimuotoja. Palvelujen tuotanto on kilpailutettava ja käytännössä tämä merkitsee sitä, että sopimukset tehdään halvimman, ei edullisimman, tarjouksen mukaan. Yksityisillä, paikallisilla pienyrityksillä ei juurikaan ole mahdollisuutta kilpailla hinnoilla monikansallisten suuryhtiöiden kanssa, joiden kotipaikka on ties missä. Yhteisöverot menevät jonnekin muualle kuin omalle paikkakunnalle ja omaan maahan, jos minnekään. Määrällisestikin minimoidulle hoitohenkilöstölle ei välttämättä aseteta tehtävien edellyttämiä pätevyysvaatimuksia ja huolenpidon ja hoivan laatu on usein osoittautunut surkeaksi.

Vanhaan pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin kuului se, että yhteiskunta huolehti tietyistä keskeisistä tehtävistä. Tämä lisäsi tasa-arvoa ja helpotti kontrolloitavuutta. Tehtävien ulkoistaminen ja yksityistäminen ei tule yhtään sen halvemmaksi. Päinvastoin kokonaistaloudellinen hyöty on miinusmerkkinen kun kerätyt verovarat käytetään voittoa tavoittelevien ulkomaisten yritysten tukemiseen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Jäkikirjoitus. Jotkut viisat tutkijat ja lääkärit käyttävät dementiasairauksista, kuten Alzheimerin taudista, nimitystä kolmostyypin diabetes. Samalla tavalla, kuin runsaat hiilidyhdraatit tukkivat suonia ja ovat kakkostyypin diabeteksen taustalla, ne vaikuttavat myös muistin heikkenemiseen.

Myös muistisairaalle ihmiselle THL:n suosituksia parempaa ravintoa olisi hyvin niukkahiilihydraattinen ruoka - ei tärkkelystä eikä muitakaan sokereita, vaan runsaasti hyviä rasvoja ja sopivassa määrin proteiinia.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ennakosensuuri on varma tapa seurustella omilla ehdoillaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kiitos, että annat nyt mahdollisuuden kommentoida. Kiitin liian aikaisin ennenkuin huomasin ennakkosensuurisi.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Tuota teen eläkepäivieni ratoksi tukihenkilön hommia. Toki palkallisena ihan periaatteesta, kuitenkin joustaen eli en välitä vaikka joskus menee määrätyn budjetin yli. Omaa autoa käytän ilman korvauksia asiakkaan asioissa jne.

Muistisairaita on tämän vajaan neljän vuoden aikana tullut vastaan ja usein yhdistelmänä johonkin tautiin, vammaan jolloin elämä ko. henkilölle ei tosiaankaan ole helppoa.

Ensinnäkin kotihoito on ihan OK tiettyyn rajaan asti Kun se menee kaksivuorotyöksi on kynnys ylitetty. Yksityinen kontra kunnallinen. No näiden kansainvälisten suuryrityksien, itseasiassa sijoitusyhtiöiden taso kontra kunnan järjestämiin on järkyttävän suuri, kunnan palveluiden eduksi. KYSE EI OLE HOITOHENKILÖKUNNAN LAADUSTA. Ihan huippuporukkaa molemmissa.

Näillä kansainvälisillä on omat katevaatimuksensa per yksikkö ja se näkyy kyllä ympäristössä, ruossa, välineissä jne. Kaikki on mitoitettu centin tarkkuudella. Itseasiassa henkilökohtaiset apuvälineet pyörätuolit, erikoispatjat tulevat julkisten palvelujen kautta ja suoraan veronmaksajien maksamina.

Ihanneratkaisu olisi joustavuus. Pienet palvelukodit omistaja/hoitohenkilökunta vetoiset ilman kohtuuttomia katevaatimuksia sopivat hyvin näihin kuvioihin. Ongelmana näen lähinnä valvonnan. Koijarit täytyy karsia jo starttivaiheessa.

Väitän tosissani, että esim. dementiapotilaille 8X12 asiakkaan pientä palveluyksikköä on kustannustasoltaan aivan yhtä edullinen kuin 1X96 asiakkaan laitos. Varsinkin kun omistaja/yrittäjä on mukana päivittäisessä toiminnassa.

Lisänä voi olla kaltaiseni vapaa-ajan avustaja jotain 8 tuntia viikko aktivoimassa ja auttamassa ulkoilussa ja monissa muissa tehtävissä jotka kuuluvat normaaliin elämään. Optikolla käynti, kirjastossa jne.

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Hienoa Antti. Kiitos kaikkien vanhusten ja omaisten puolesta!

Käyttäjän AnjaKoivistoinen kuva
Anja Koivistoinen

Kiitos Lena Wiksten!

Näin se vaan on, että muistisairas on yhteiskunnan heittopussi.
On todella sääli sellaista muistisairasta vanhusta, jolla ei ole omaisia hoitamassa hänen asioitaan.

Mihin on unohtunut Suomen perustuslaki, joka yksiselitteisesti sanoo:
Ikäihmiset ovat tasavertaisia muiden kansalaisten joukossa, kun on kyse heidän hyvinvoinnistaan.
Ja EU direktiivi 23 artikla sanoo: Kaikilla ikääntyneillä on oltava mahdollisuus pysyä yhteiskunnan täysipainoisinajäseninä mahdollisimman pitkään. Riittävät voimavarat tulee varata, jotta he voivat viettää tyydyttävää elämää tutussa ympäristössä ja heille tulee varmistaa terveydenhuollon ja muiden palvelujen riittävä saatavuus.

Olen kiitollinen siitä, että sain ja pystyin olemaan äitini omaishoitaja siinä vaiheessa, kun hän ei päässyt vielä mihinkään hoitokotiin. Joten nuo karkailut ja etsinnät jäivät meidän osalta kokematta.
Tosin oma elämäni sai käänteen, johon en osannut valmistautua.

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Anja. Hienoa, että sinun kaltaisiasi ihmisiä on olemassa. Omaishoitajien panos niin sairastuneelle kuin yhteiskunnallekin on valtava. Sen pitäisi vähitellen alkaa näkyä muunkinlaisessa arvostuksessa kuin juhlapuheissa.

Itseäni saattoi suhteessani äitiin luonnehta omaishoitajaksi, joka ulkoisti osan tehtävistään. Tekemistä riitti silti. Viikonloput minä huolehdin äidistä (toki viikollakin kävin lähes joka päivä ja tein paljon etukäteisvalmisteluja hoitajia varten). Kesäaikaan hän oli kanssamme mökillä. Minun tekemäni ruoka hänelle maistui. Sen kanssa kävi päinvastoin kuin kaupungin tuoman ruoan suhteen. Ei muistettu että oli aivan juuri syöty, ja ruokaa olisi koko ajan pitänyt saada lisää :)

Maistuva ruoka edellyttää myös pikkuisen suolaa, mausteita sekä rasvaa ja ripauksen rakkautta.

Esa Niemi

Tätä nykytilaa on vaikea ymmärtää ja etenkin, että asianmukaisten hoitopaikkojen puutteessa muistisairaita vanhuksia katoaa päivittäin ja osaa ei löydetä elossa.

Yhä useampi vanhus kuolee pakkaseen ja tätäkö voi kutsua länsimaiseksi sivistysvaltioksi? Toisaalta taas meillä ei ole pulaa resursseista ja syyrialainen saa kuntapaikan kun vanhus ei saa hoitopaikkaa resurssipulan takia.

Vuosi kaksi sitten YLE:n dokumentissa oli n. 100-vuotias vanhus, joka ei saanut Helsingistä vanhainkotipaikkaa koska dementoitunut vanhus ei ollut kadonnut montaa kertaa yksin ulos. Tytär kävi jostain Porista asti katsomassa äitinsä perään juuri äitinsä dementian takia, mutta tämä katsottiin dementiasta ja lääkärinlausunnoista huolimatta liian hyväkuntoiseksi. Tytär taisi saada ohjeeksi jättää äitinsä vaille hoitoa, niin paikka saattaisi löytyä jos äiti kaatuu kerrostalon portaissa tms. Tälläinen on täysin järjetöntä eikä nykyinen hallitus ole välittänyt vanhuksista, sairaista eikä vammaisistakaan, vaan heikentänyt palveluiden saantia.

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Voisi kysyä, kumpi lopulta tulee kallimmaaksi - asiallinen hoito ja hoiva vai eksyneiden ja sekaisin olevien vanhusten etsiminen, poliklinikalle ja kotiin kuljettaminen ym.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Syähmeen käy, muttei järkheen. Ja ruokaki ihan hirvittää. Olhan met paskoja petoja, met rikhaat suomalaiset. Kiitos hyvästä plokista.

Ja tsemppiä vaaleihin. Sullei lue tuossa sitä, että olet ehokkaana, oleksie?

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Kiitos tsemppaamisesta Hilkka - ja kaikesta muusta tässä vuosien varrella :) Olit psyykkaamassa minua ja meitä jo 2011 vaaleissa!

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Tätä lausetta:

"Esimerkiksi ruoan vieminen kotiin ei paljon auta, kun sen syöminen unohtuu tai pakkaus jää tuntikausiksi pöydälle lämpimään."

voi jatkaa:

tai muistamaton heittää pakkauksen roskikseen, kun kukaan ei ole kertomassa, että siinä on ruokaa ja se pitää syödä!!

Ja kun kukaan ei vastaa kokonaisuuden hoidosta, vaikka minkämoisia "Tiimejä" istuu harva se hetki, niin kukaan ei edes huomaa, jotta "katos vaan, täällä taitaa ruoat mennä roskiin!"

Huomaa - ei huomaa -kohdalla voi viel olla niinkin, että sen, joka vanhuksen luona käy, toimenkuvaan ei moinen kontrollin pito edes kuulu! Että syökö vai onko syömättä! Ja kuka ne roskatkin korjaa?

..

Todella hyvä kuvaus muistisairaan tilasta ja tilanteesta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ei kunnan kodinhoitolla ole aikaa kuin pikaisesti pistäytyä jokaisen vanhuksen luona tasavertaisuus on viety jo liian pitkälle.

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Näin on Aimo. Tuonkin takia omaisten kannattaa välttää menemästä samaan aikaan kuin kotihoito. Eivät ole niitä vähäisiäkään minuuttejaan siellä, kun omainen saapuu paikalle vaan rientävät seuraavan asiakkaan luokse.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #18

Meillä ei edes anneta omaishoidon tukea ellei asu samassa huoneistossa ja kaikki tulee yleensä vain muutoksenhaun kautta.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Lapset laitoksiin voittoa tuottamaan kansainvälisille firmoille.Vanhukset kotiin kuolemaan?

Vanhukset eivät ,siis ns.tavalliset ,joilla pienet eläkkeet,ole niin TUOTTAVIA BISNEKSELLE,kuin es.lapsi,josta firma ja satapäinen lauma(järjestöt ynm.650 henk.) saavat palkkionsa ja palkkansa.Lapsi tuottaa yli 100 000 vuodessa,halvimmillaan.Jopa 790 euroa vuorokausi laskutetaan.

Vanhukset laitostuvat 3kk.lapset laitostuvat myös.Vanhusten laitoshoitoa suoritetaan liukuhihnatyönä,lasten taas rangaistuslaitos muotoisena.Valvonta ontuu ,tai sitä ei ole.Vanhuksia pidetään vanhainkodeissa jopa samoilla osastoilla niin dementoituneita(jotka tarvitsevat alan asiantuntija koulutuksen saaneiden palveluja),kuin siellä vanhuuden päiviään "pakosta"viettäviä.Useasti ne hyväkuntoisetkin lamaantuvat,kun lääkkeillä autetaan toimintakyvyn heikkenemisessä.
Yksilöllisyyttä ei näissä paikoissa oteta huomioon.Se on sama päivänkulku,oli ikäihmisen voimavarat mitkä hyvänsä.

Nämä varakkaat eivät tarvitse laitoksia,heille on KULTA AJAN KOTINSA,5000-8000 eurolla kk.kaikkine palveluksineen.Näitä ei muille ikäihmisille haluta antaa.
Lasten kohdalla 40 % huostaaotetuista on KÖYHYYDEN takia ulkoistettu kotoaan.1,4 miljardilla vuosittain siis, veronmaksajia rokotetaan tällä kansainvälisten firmojen tukemisella.

Sos-ja terveydenhoitoa ei olekkaan tarkoitus kehittää ihmisten tarpeisiin,vaan isojen konsernien ja sijoittajien ynm.liike toimintaa avittamaan.Jalkoihin ovat jääneet niin vanhukset,sairaat,vammaiset,lapset,kuin perheet.Nämä asiat jätetään keskusteluiden ulkopuolelle,järjestään.Veronmaksajia ei siis kiinnosta,mihin heidän rahojaan käytetään.

Mielenkiintoista on myös se,että vanhuksille lisätään avohoidon "palveluja",kun taas lapsille ja perheille niitä ei haluta antaa.Terveet lapset ja heidän vanhempansa siis katsotaan holhouksenalaisiksi,kykenemättömiksi, itse arvioimaan es.lastensuojelun lakisääteisten tukien tarpeensa.Hyvin hiljaa ovat julkisuudessa "rouvakerholaiset"siitä asiasta,että kunnat ja kaupungit eivät anna lapsille ja perheille edes lainmukaisia sos-ja terveydenhoidon palveluja.Omavalvonta vaientaa myös ihmisten äänen kuulumisen,vanhusjärjestöt jne.eivät paljoakaan pääse vaikuttamaan,miten heitä koskevia päätöksiä nuijitaan.Monen voimavarat eivät riitä "taistelemaan".

Koko sos-ja terveydenhoito on siis valjastettu aivan muihin tarkoituksiin,kuin lain sisällöt tarkoittavat.Harva niissä instanseissa asioiva tuntee oikeuksiaan ,eikä niitä heille kerrota.Rahalla on taivaallinen voima julkisenkin puolen palveluja jakavien ihmiskäsityksissä.Tutkimukset osoittavat, että asiakkaiden status,eli asema,varallisuus,perhesuhteet jne.vaikuttavat kuinka heitä kohdellaan.Harvalla "tavallisella ihmisellä" on turvanaan lakimiehiä,asianajajia,tukihenkilöitä,jotka pitävät heidän puoliaan.Valitettavasti se on nykyään välttämätöntä,jos palveluitaan meinaa saada,sekä oikeusturvan vuoksi.

Kunnista on tullut firmojen asiakaskuntaa haaliva ja seulova palvelija,lapsien osalta. Yksinhuoltajien,köyhien,maahanmuuttajien,pienituloisten,eronneiden,uusperheiden lapset ovat laillistettua riistaa.Luokittelut.

Heikoimpien asema,kuten lasten,vanhusten,sairaiden,vammaisten,perheiden ääni,jää politiikan jalkoihin.Se politiikka ei ole ajamassa heidän asioitaan,kuten on nähty,yksikään tavallinen ihminen ei ole mukana keskusteluissa.Asiantuntijoita ovat kaikki muut,paitsi he,joita asiat koskettaa.

Mainoksissa ovat punaposkiset,harrastavat 100 vuotiaat maratoonari seniorit,joita myös tv:ssä mielellään esitellään.Suomessa on tullut amerikkalaismallinen tapa ,lakaista epäkohdat maton alle,ja esittää mediassakin kiiltokuvamaista todellisuutta,poliitikoiden tarpeisiin.

Käyttäjän PenttiOPitknen kuva
Pentti O Pitkänen

Kiitos kirjoituksesta. Olen itse vhh elämäntavalla ja pohdimme juuri miten saisi yhdistettyä reumaa ja muistiongelmia sairastavan henkilön ruokavalion niin hyvin ettei laihtumista enää tapahtuisi, mutta voisi toteuttaa vhh soveltuvin osin.
suomalaiset yhdistykset, eläkeliitot ja omaishoitajien liittokin ovat hampaattomia ajamaan asioita. Kukaan ei vielä lähde kaduille. Itse olen jo kokenut 90-luvun laman joten en tahdo enää jaksaa sanan säilällä kovin paljon, vaikka yritänkin välillä...
Jos omaisuutta on parasta myydä pois ja käyttää omaan hoitoonsa. Sen jälkeen kun rahat loppuu, toivottavasti olen jo niin tajuton tai kuollut ettei asialla ole väliä.

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Kokemukseni lähipiiristä on, että VHH hakee ihmisen luontaista, optimaalista painoa. Pulska laihtuu ja laiha saavuttaa normaalipainon.

Käyttäjän lenawiksten kuva
Lena Wiksten

Kiitos teille kaikille kommentoijille

Siihen on ihan omat syynsä, että minulla on välillä ollut keskustelutoiminto pois päältä. Sitten kun olen sen taas laittanut, niin tosiaan on ollut "ennakkosensuuri". Tämä juontaa muutaman vuoden takaiseen juttuun, jossa sain ns. paskaa niskaani vain "etnisen taustani" vuoksi, sen sijaan että kantaa olisi otettu siihen, mitä kirjoitan. Kenelläkään teistä ei tietenkään ole tuon kanssa tekemistä, mutta tuolloin en todellakaan jaksanut moista, enkä välittäisi sellaisesta nytkään.

Kommenttinne huomasin vasta, kun kirjauduin tänne korjaamaan ystäväni huomaamaa kielioppivirhettä :)

Palataan.

Toimituksen poiminnat