Lena Wiksten: Paremman Suomen puolesta - För ett bättre Finland Näkemyksiä ja kokemuksia elämästä ja siihen liittyvistä seikoista

Troikka kiristämässä Kreikan taloutta entisestään

Katseiden suuntauduttua Iso-Britanniaan ja brittien valmistautumiseen kansanäänestykseen, ovat Kreikan tapahtumat jääneet hieman varjoon. Joka kuvittelee Kreikan talouskriisin olevan ohi, erehtyy pahasti. Viime vuoden elokuussa Kreikan hallitus antautui Troikan (Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan keskuspankki ja EU-komissio) leikkausvaatimusten edessä, uutta, 86 mrd. euron lainapakettia vastaan. Suurin osa näistä rahoista on käytetty ja käytetään lainojen korkojen maksamiseen Troikalle, eurooppalaisille pankeille ja yksityisille rahoittajille. Niillä pyritään myös kapitalisoimaan uudelleen lähes hunningolla olevia kreikkalaisia pankkeja.

Kreikasta on käytännössä tullut Troikan protektoraatti. Troikan edustajat valvovat kaikkea kansanedustuslaitoksen ja valittujen paikallisedustajistojen päätöksentekoa. Viime syksystä lähtien Troikka, ja erityisesti IMF, on kiristänyt otettaan Kreikasta sekä poliittisesti että taloudellisesti, vakuuttuakseen velanmaksun jatkuvuudesta, leikkauspolitiikan kovista ehdoista huolimatta.

Huhtikuun alussa Wikileaks toi julki tiedot salaisesta, maaliskuussa pidetystä puhelinkonferenssista Kansainvälisen valuuttarahaston johtajien välillä. Ilmeni, kuinka valuuttarahaston johtajat olivat huolissaan siitä, miten Kreikan hallitus sen mielestä hidastelee liikaa lainapaketin tiukentamisvaatimusten toteuttamisessa. IMF haluaa vielä enemmän kiristyksiä. Tiedoista ilmeni, ettei IMF missään tapauksessa hyväksy minkäänlaisia velkakevennyksiä, joita EU-komissio on antanut ymmärtää toivovansa, kahden lähimmän vuoden aikana.

Viime elokuussa valmistuneessa selvityksessä Tsiprasin hallitus sitoutui toteuttamaan kiristyksiä niin, että päästäisiin 3,5 prosentin budjettiylijäämään. Tämä tapahtuisi eläke- ja palkka-alennusten sekä veronkorotusten ja julkisen omaisuuden myynnin, eli yksityistämisen, kautta. Mutta IMF:n viimeisimmän ennusteen mukaan vuosi 2016 tulisi näyttämään 1,5 % alijäämää 3,5 % ylijäämään sijaan.

Puhelinkokous osoitti myös IMF:n huolen siitä, että Kreikan seuraava, 3 miljardin lainalyhennys Euroopan keskuspankille tämän vuoden heinäkuussa ei ehkä toteudu, jos Iso-Britannia 23. kesäkuuta äänestää Brexitin puolesta. IMF pelkää, että mikäli Iso-Britannia äänestää EU-eron puolesta eikä Kreikka pysty maksamaan lainojensa korkoja, myös Kreikka eroaa unionista. Sen vuoksi IMF:n johtajat ovat halunneet mahdollisimman paljon kiristyksiä ennen kesäkuun 23. päivää. IMF on halunnut, että veropohjaa laajennetaan, mikä käytännössä merkitsee, että Kreikan hallituksen tulee nostaa pieni- ja keskituloisten verotusta sen sijaan että se kiristäisi vauraiden kotitalouksien verotusta. IMF on myös halunnut, että eläkkeitä pienennetään entisestään.

Puhelinkokousta koskeva vuoto aiheutti Kreikassa katkeruutta ja pakotti valuuttarahaston järjestämään lehdistötilaisuuden. Pääministeri Alexis Tsipras totesi silloin, että Kreikka jo oli ”pannut toimeen kunnianhimoisen tuloverotuksen uudistamisen ja perustavanlaatuisen eläkejärjestelmän uudelleenjärjestelyn”, jonka laskettiin kasvattavan BKT:tä yhdellä prosentilla tuloverotuksen ansiosta ja yli 1,5 prosenttia eläkkeiden leikkaamisen ansiosta vuoteen 2018 mennessä. Tsipras kyseenalaisti myös veroprogression lievennyksen ja verohelpotusten myöntämisen rikkaille veropohjaa laajentamalla.

IMF:n aggressiivinen politiikka on toistuvasti aiheuttanut kahnauksia Tsiprasin hallituksessa ja on raportoitu, että se ehkä on saanut tarpeekseen, eikä enää halua jatkaa mihin hintaan hyvänsä. Valtiovaraiministeri Tsakalatos ehdotti avoimessa kirjeessään Tsiprasille, että hallitus eroaisi säästyäkseen uusilta nöyryytyksiltä Troikan ja EU-johdon taholta. IMF:n uusien vaatimuksien ohella hallitus ei ole saanut osakseen mitään ymmärtämystä minkäänlaisen velan anteeksiannon muodossa. Samaan aikaan EU:n talouskomissaari Pierre Mosovici on sanonut olevansa täysin varma siitä, ettei Grexitistä tule mitään ja ettei hän halua kuulla koko sanaa.

Euroryhmän hätäkokouksessa 9.5.2016 päädyttiin aloittamaan keskustelut Kreikan velkataakan "uudelleen profiloimisesta". Lisää uudelleen profilointia saattaa vielä olla luvassa, sillä Britannian kansanäänestyksen tulos ei voi olla vaikuttamatta Kreikkaan.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat